Silloin tällöin kuulemme termejä kuten ″normaali″ tai ″epänormaali″ käytettävän ihmisten kuvailuun. Mutta mikä oikeastaan tekee ihmisestä ″normaalin″?
Jokaisella meistä on oma ainutlaatuinen tapamme elää ja olla ihmisenä. Jotkut meistä saattavat tuntea paineita sopeutua yhteiskunnan asettamiin normeihin tai odotuksiin. Mutta on tärkeää ymmärtää, että ″normaalius″ on hyvin subjektiivinen käsite ja vaihtelee kulttuurista toiseen.
Kehitysvammaisyhdistyksen mukaan ″normaalius″ on yhteiskunnan luoma käsite, jolla pyritään määrittelemään, mikä on hyväksyttävää tai poikkeavaa. He korostavat, että jokainen ihminen on arvokas ja ansaitsee tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on, oli hän sitten ″normaali″ tai ei.
On tärkeää olla varovainen käyttäessään sanoja kuten ″normaali″ tai ″epänormaali″, koska ne voivat leimata ihmisiä ja luoda eriarvoisuutta. Kukaan ei ole täysin ″normaali″ tai ″epänormaali″, vaan me kaikki olemme yksilöitä omine ainutlaatuisine ominaisuuksinemme ja tunteinemme.
Sen sijaan, että keskittyisimme siihen, onko joku ″normaali″ vai ei, olisi parempi keskittyä luomaan yhteiskunta, joka hyväksyy ja arvostaa kaikkia ihmisiä sellaisina kuin he ovat. Tämä tarkoittaa, että meidän tulisi pyrkiä torjumaan ennakkoluuloja ja tukea kaikkien yksilöllisyyttä ja erilaisuutta.
Riippumatta siitä, millaisia haasteita meillä on tai millaisia ominaisuuksia meillä on, me kaikki olemme ihmisiä. Olemme kaikki ansainneet tulla kohdelluksi kunnioituksella ja arvokkuudella. On aika hylätä käsite ″normaalista″ ja hyväksyä, että me kaikki olemme normaaleja ihmisiä omalla tavallamme.